Kestävä kehitys tekstiilien osalta

 "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Tärkeitä huomioon otettavia tekijöitä ovat luonnonvarojen riittävyys ja köyhyys."

Näillä sanoilla on helppo aloittaa puhumaan tästä tosi ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. Syvennyn enenmmän tässä kohtaa kuitenkin tekstiilien osaan siinä.

Tekstiilit kuuluvat jokaisen ihmisen arkeen. Niistä valmistetaan vaatteita, kodin tekstiilejä ja lista vaan jatkuu. Usein ihminen kuitenkin unohtaa, ettei se H&M-liikkeen rekit kuitenkaan tyhjästä täyty, vaan ne pitää siihen tuottaa. Ja tekstiilien kehitys onkin tänä päivänä todella ison suurennuslasin alla. 

Yhä useampi ihminen kiinnittää nykypäivänä onneksi huomiota tekstiilien valmistuksen vaiheisiin, joista moni herättää närkästystä; saasteita päästetään tiedollisesti mereen, työolosuhteet ovat karmeat ja hiilijalanjälki aiheuttaa tuskanhikeä.

Yksi merkittävä tekstiilien valmistukseen liittyvä prosessi aiheuttaa enemmän päänvaivaa kuin muut: värjäys ja painanta. Vaikka värjäystapoja on yhtä monta kuin on värjääjää, niistä jää yleensä aina jälki luontoon, varsinkin vesistöön. Väreissä saattaa olla metalleja ja muita luonnolle haitallisia aineita (esim. vaahdonestoaineita). Värjäyksissä käytettävät värikylvyt ovat täynnä luonnolle haitallisia aineita, kuten alkaleita, kuiduista lähteviä epäpuhtauksia sekä hapettuvia aineita.

Yhä useampi kotimainen yhtiö teettää tuotteensa kehitysmaissa, missä missä vaatteiden kulutus on kuitenkin teollisuusmaita jopa kymmenen kertaa pienempi. Joidenkin tuotteiden kierrätyksestä on myös tullut melkein mahdotonta huonojen materiaalien takia, ja esimerkiksi farkut jotka sisältävät elastaania, eivät ole kierrätykseen soveltuvia.

Punomon nettisivuilla on lueteltu hyvin tuotteen elinkaari, jolla on iso vaikutus ympäristöön. Kyseisessä listassa on määritelty kohdat, jotka määrittelevät kuinka ekologinen ja kestävä tuote on.

• "Raaka-ainetuotanto - uusiutuva vai uusiutumaton, viljely, kastelu, lannoitteet, torjunta-aineet, työvoima.
• Valmistus - valmistusmaa, työolot, työvoima, energian ja veden kulutus, päästöt ympäristöön.
• Kuljetus - kuljetusvälineet, energian kulutus, pakkaaminen.
• Käyttö - laatu, pitkäikäisyys, hoito.
• Uudelleenkäyttö, kierrätys, jätteen käsittely."

Suomen Tekstiili ja Muoti ry julkaisi kesäkuun alussa Hiilineutraali tekstiiliala-tiekartan, joka listaa keinoja joilla alan päästöt saataisiin nollaan vuoteen 2035 mennessä. Vaikka Suomi onkin vain pieni osa maailman tekstiilien hiilipäästöissä, haluavat alan toimijat olla kärjessä tässä asiassa ja etsivät koko ajan lisää keinoja laskea tekstiilien tuottamaa hiilijalanjälkeä. Tästä linkistä pääsee tarkastelemaan kyseistä tiekarttaa.

Omassa arjessa kestävä kehitys näkyy vahvasti vaatteiden kierrätyksenä. Ostan suurimman osan vaatteistani kierrätettynä, jonka jälkeen joko muokkaan niitä oman makuni mukaan tai puen suoraan päälle. Harrastan myös ahkerasti omien vaatteiden myymistä eteenpäin, esim. sovelluksella jonka nimi on Depop. Helsingissä on myös paljon puistokirppareita joihin voi tuoda ilmaiseksi myyntiin kaikkea kivaa. Aina kuitenkaan ei kaikkea löydy kierrätettynä, esim. alusvaatteita, sukkia ja niin edelleen. Silloin yleensä kiinnitän huomiota tuotteen valmistajaan ja materiaaleihin. Laaduissa on isoja eroja varsinkin sukkien kohdalla, missä halvat sukat New Yorkerista nukkaantuvat yhden pesun jälkeen, kun taas Happy Socks-brändin sukat vetelevät vielä monien kuukausienkin jälkeen hyvässä kunnossa.